Siiddat ja 30 jagi boaris sámeláhkaevttohus

Jovnna Jon Ánne Kirstte Rávdná

Dál geassemánus lea gollan 30 jagi sámeláhkaevttohusa gárváneames Suomas. Sámeláhkaevttohusa ulbmilin lei máhcahit sámiide sin rivttiid eatnamiidda ja čáziide, maid sii leat doložis ássan ja geavahan, ja dorvvastit sámegiela, sámekultuvrra ja dasa gullevaš ealáhusaid. Guovddáš sisdoallun láhkaevttohusas ledje siiddat ja daid sajádat eatnamiid hálddašeaddjin. Láhkaevttohusa vuođđun ledje dutkamušat, mat duođaštedje mo sámit historjjálaš Ruoŧa Sámis (masa otná Suoma sámeguovlu maid gulai) ledje oamastan iežaset bivdo- ja guohtuneatnamiid ja mo Ruoŧa stáhta ja gearretvuogádat dohkkehii ja doalahii dáid rivttiid.[1] Numo láhkaevttohusas lohka, ”sápmelaččat leat leamaš ovdal sámesiiddaideaset eatnamiid ja čáziid oamasteaddjit, iige leat čájehuvvon lágalaš vuođđu, mainna oamastanvuoigatvuohta dáidda guovlluide livččii sirdašuvvan stáhtii.”[2]

Sámeláhka livččii juohkán otná “sámiid ruovttoguovllu”[3] siiddaide, mat livčče vástidan dálá bálgosiid. Dállojuogadeapmái gullameahttun eatnamat (dál “stáhta eatnamat”) livčče šaddan guđege sámesiiddas sámeoktasašeatnamin. Sámeoktasašeana livčče gullan sámesiidii oamastanvuoigatvuođain.

Sámesiidda lahttun livčče lean olbmot, geat leat sámit ja orrot siidda guovllus, ja maiddái earát, geat hárjehit sámeealáhusa bissovaš ealáhussan jo nuppi buolvvas dahje vel guhkkelis. Sámesiida livčče sáhttán dohkkehit maiddái eará lahttuid. Láhkaevttohusa mielde olmmoš sáhttá leat lahttun dušše ovtta sámesiiddas. Vuoigatvuohta sámeealáhusaid hárjeheapmái sámesiiddas livččii gullan sámesiidda osolaččaide. Dasa lassin guovllu olbmuin, geat eai gula mange sámesiidii, livččii lean riekti oažžut nuvttá lobi guolle- ja meahccebivdui dan sámeoktasašeatnamis, mii gullá su iežas ássangieldda sámesiidii.

Sámesiidda mearridanválddi livčče geavahan sámesiidda čoahkkin, earret boazodollui guoski áššiin mat livčče gullan bálgosiidda. Sámesiida livčče válljen alcces gaskavuođastis ráđđehusa ja eará dárbbašlaš doaibmaorgánaid.

Láhkaevttohusas boazodoallu ja guolle- ja meahccebivdu gohčoduvvojit sámeealáhussan. Sámelága mielde boazodoallu livččii geavahan olles siidda eatnamiid. Guolle- ja meahccebivddus livčče atnán sámeoktasašeana. Sámeláhka ii livčče addán sámiide ođđa vuoigatvuođaid, muhto máhcahit sin riektesajádaga nu ahte dat vástida buorebut sin ovddeš riektedili.

Sámelahka ii livčče geahpidan geange ovttaskas opmodahkii ja ealáhussii gulli stáđásmuvvan vuoigatvuođaid. Báikkálaš olbmuid láhkii vuođđuduvvi eanangeavaheapmi, guolásteapmi ja johtaleapmi, livččii bisuhuvvon seamman. Dáluid vuoigatvuođat nugo guolástanvuoigatvuođat livčče seilon seamman sámeoktasašeatnamis. Maiddái gielddaid doaibmaváldi eanaplánen- ja huksenáššiin livčče bisson ovddeš vuođu alde.

Dá vel moadde paragráfá sámeláhkaevttohusas, mat gusket siiddaide: 

23 §. Sámesiidda vuođđudeapmi. Sámesiiddaid viidodagaid rájáid nanne sámedikki evttohusas Lappi leanaráđđehus go dat lea vuos gullan áššáigullevaš gielddaid ja bálgosiid oaiviliid. Sámesiidda vuođđudančoahkkima gohčču čoahkkái leanaráđđehus. Čoahkkimii sáhttá váldit oasi ja das geavahit jietnaválddis juohke ollesahkásaš sápmelaš, gii bissovaččat ássá sámesiidda viidodagas.

24 §. Sámesiida vuoigatvuođalaš persovdnan. Go sámesiida lea ordniidan, dat sáhttá dahkat čatnasemiid, skahppot luovus ja gitta opmodaga ja geavahit hállanválddi duopmostuoluin ja eiseválddiid luhtti sámesiidii ja sámeoktasašeatnamii guoskevaš áššiin. 

Sámeláhkaevttohus lei dálá sámediggelága vuolggasadji. Sámeláhkaevttohusa garra ja viiddis vuostálastima geažil mearriduvvui dahkat kompromissa; hilgut sámiid eananoamastanrivttiid máhcaheami ja dohkkehit dušše dan oasi, mii guoskkai sámedikki ceggema. Sámeláhkaevttohusa dohkkeheapmi livččii dahkan ILO 169 soahpamuša ratifiserema vejolažžan Suomas. 

Sámeláhkaevttohus lei vuđolaš ja mávssolaš álgga, mii livččii sakka nanosmahttán ja buoridan sámiid riektedili Suomas máŋga jagi ovdal go Ovttastuvvan Našuvnnat dohkkehii Eamiálbmogiid rivttiid julggaštusa. Sámeláhkaevttohus lei ovdal iežas áiggi ja lea ain gui áigeguovdil. 

30 jagi sámeláhkaevttohusa maŋŋá Suomas lea álgimin duohtavuohta- ja soabadallanproseassa.[4] Dál lea buorre dilli bisánit geahččat maŋosguvlui ja smiehtadit mii lea dáhpáhuvvan sámeláhkaevttohusa rájes sámiid sajádagas ja riektedilis.

Suoma duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna mandáhtas lea mearkkašahtti ahte dat viggá maiddái struktuvrralaš nuppástusaide ja “luohttámuša ala huksejuvvon vuorrováikkuhussii, mii doarju sápmelaččaid vejolašvuođaid bajásdoallat ja ovddidit iežas gielas ja kultuvrras [sic], mii sisttisdoallá árbevirolaš ealáhusaid – maid váimmusin lea oktavuohta eatnamii ja čáhcái.” 

Struktuvrralaš nuppástusat eai leat vejolaččat čoavddekeahttá sámiid eanan- ja čáhcevuoigatvuođaid, maid ovddideapmi bisánii sámeláhkaevttohusa gomiheapmái 30 jagi dassái. Álgojagis lohken Kaisa Korpijaakko erenoamáš nákkosgirjji, man vuođđun leat máŋga čuođi Ruoŧa gonagasgotti gearretdokumeanttat Sámis gaskal 1500-1700-loguid. Su nákkosgirji ja maŋit dutkamušat duođastit hui čielgasit mo (1) sámit leat historjjálaččat oamastan iežaset eatnamiid ja čáziid, ja (2) stáhta ii leat goassige bastan duođastit dahje čájehit, mo dat lea “ožžon” vuoigatvuođaid sámeguovllu eatnamiidda ja čáziide. 

Gieskat almmustuvvan artihkkalistan guorahalan Suoma sámepolitihka maŋimuš jagiid áigge ja mo stáhta sáhtášii ollašuhttit duohtavuohta- ja soabadallankomišuvnna guovddáš ulbmila struktuvrralaš rievdadusaide. Sámeláhkaevttohusa beaivádahttin ja dohkkeheapmi livččii okta hui buorre vuohki dan dahkat. Láhkaevttohus lea čielggas, bures ákkastallon ja čilgejuvvon, ja váldá bures vuhtii buot guovllu olbmuid vuoigatvuođaid ja eará rivttiid. Sámeláhkaevttohus lea áin áigeguovdil ja mearihis buorre vuođđu duohtavuohtakomišuvdnii ja Suoma stáhtii duođalaš ja mávssolaš struktuvrralaš nuppástusaide  –ja viimmat máhcahit sámiide sidjiide gullevaš rivttiid ja joatkit barggu, mii bázii gaskan golbmalogi jagi dassái. 

Ávžžuhan sámi ásahusaid dál máhcat sámeláhkaevttohussii ja ávvudit dan 30-jagi beaivvi. Komitea mii gárvvistii sámeláhkaevttohusa barggai hui buori barggu, man ii berre vajálduhttit.



[1] Ruoŧa stáhta ja gearretvuogádaga mielde ovttaskas sámiid eananvuoigatvuohta lei seamma 

dásis ja nanus go boanddaid eananoamasteapmi. Guktot mákse eatnamiiddisteaset seammalágan eananvearu. Gč. Kaisa Korpijaakko, Saamelaisten oikeusasemasta Ruotsi-Suomessa. Oikeushistoriallinen tutkimus Länsi-Pohjan Lapin maankäyttöoloista ja -oikeuksista ennen 1700-luvun puoltaväliä. Helsinki, Lakimiesliiton kustannus, 1989.

[2] Saamelaisasian neuvottelukunta, Saamelaisasian neuvottelukunnan mietintö I. Ehdotus saamelaislaiksi ja erinäisten lakien muuttamiseksi. KM 32/1990. Helsinki, Sisäasiainministeriö.

[3] Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat ja Soađegili gieldda Sámi bálggus

[4] Valtioneuvoston kanslia, Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettaminen. Valtioneuvosto yhteistyössä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa. Helsinki, 2019. Maiddái sámegielaide, gávdnamis dán liŋkkas: https://www.samediggi.fi/wp-content/uploads/2019/12/Ehdotus_komission_asettamiseksi.pdf

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.