Beaska Niillas

Ságat, eadnámet eatnamis, vuoiŋŋalašvuođas. Ságat, mat muitalit ođđa máilmmi ja ođđa realitehta vejolašvuođain ja duddjomis. Luottat ođđa máilbmái leat eatnama suonain, dat lea beare gállit ja rahpat geainnuid vai dádjadat ja máhttigoađát ođđa máilmmi duddjot máttuideamet máhtuiguin.

Ságat, eadnámet eatnamis, vuoiŋŋalašvuođas. Ságat, mat muitalit ođđa máilmmi ja ođđa realitehta vejolašvuođain ja duddjomis. Luottat ođđa máilbmái leat eatnama suonain, dat lea beare gállit ja rahpat geainnuid vai dádjadat ja máhttigoađát ođđa máilmmi duddjot máttuideamet máhtuiguin.

Okta dain deháleamos gažaldagain dál Sámis lea ahte makkár sámi dáláža ja boahttevuođa mii háliidat? Leatgo váldoservodagat mihttomearit ja buorit ovdagovat iežamet áigumušaide ja Sámi servodathuksemii? Galgágo buresbirgejupmi ja ovdáneapmi mihttiduvvot báŋkokontu, golateami ja eará álbmogiid árvvuid vuođul?

Eana ja buot sivdnádusat

Dát čálus ii leat viggamuš dološáiggi romantiseremis. Árbevieruideamet ealáskahttin ja árvvuideamet čuovvun ii leat dehálaš dušše dainna go mis lea čáppa ja erenoamáš kultuvra, muhto baicca eaktu boahttevaš buolvvaid birgemii. Lea min geatnegasvuohta rájadit ja ealáskahttit dan gelbbolašvuođa dassážii go dat beaivi boahtá, go dát dehálaš dieđut dárbbašuvvojit.

Álgoálbmogat mat leat doalatan ja ellet iežaset árbevieruid ja árvvuid bokte leat dávjá ceavzileammos álbmogat ja luonddumáŋggabealátvuohta lea dáin guovlluin riggámusat máibmes. Álgoálbmotjurddašeapmi mas olbmos lea iežas sajádat luonddus, iige luonddu olggobealde, láhčá dili ekologálaččat, ekonumálaččat (fuomáš ahte «ekonomija» ii leat álo ruđas sáhka) ja kultuvrralaččat ceavzilis eallimiidda ja leahkkimii. Uhkádusat min eatnamiidda bohtet dávjá olggobeale fámuid bokte, nu mo eana- ja čáhcerievideaddjit, nuoskideapmi, dálkkádatrievdan, mišunearat ja eará.

Muhto okta mii ii oro čielggas lea ahte gosa mii háliidat – Makkár sámi boahttevuođa mii háliidat? Leatgo o.m.d. váldoservodagat mihttomearit iežamet áigumušaide? Bealistan in jáhke otná váldoservodagat leat buori ovdagovat Sámi servodathuksemii. Buresbirgejupmi ja ovdáneapmi ii berre mihttiduvvot báŋkokontu, golateami ja eará álbmogiid árvvuid vuođul. Dat ii leat ceavzilis bálggis.

Mii lea kolonialisma ja dekolonialisma?

Kolonialisma sáhttá hui oanákaččat čilget nu ahte leat dat fámut/servodagat/álbmogat mat leat stivregoahtán, eatnamiid váldán, vieruid geahččalan jávkadit ja muđui duolbman nuppi álbmoga. Dekolonialisma lea dasto váikkutuvvon álbmoga áigumuš ja bargu dán fas jorgalahttit buoret guvlui, iežas eavttuiguin.

Dál mii leat gártan dan dillái ahte kolonialisma lea sihkkon eanaš dan máilbmeáddejumi, luonddugulahallama ja gelbbolašvuođa mainna láviimet birget iežamet guovlluin. Mii leat veagal gártan dán dillái, dainna go nu gohčoduvvon “ovdáneapmi” lea fámustallamiinna bahkken Sápmái. Kolonialisma vaikkuta buohkaid, ja buohkat leat iešguđet dásiin koloniserejuvvon. Sámi servodat lea dál eanaš dásiin hápmejuvvon justa nu mo eará ge servodagat. Sihke jurddašeapmi, ásatusat, árvvut, “dárbbut”, láhttemat ja servodatvuogádagat.

Eat šat dovdda iežamet máttuid, sin eallimiid, sin duohtavuođaid ja sin árvvuid, ja dorvvastat dieđus dasa mii fállojuvvo. Sii duolddatit min dakkár mális mas TV-ráiddut, filmmat, dihtorat, bláđit, radio, máidnosat, interneahtta, vásátusat, ruđat, gárrenmirkkot, spealat, konsearttat, ođđasat, ásatusat, vuogádagat, valáštallan, ođđasat, propaganda, lágat, njuolggadusat ja badjelgeahččan galgá min giksadit. Lea hui álki giksat dan máli sisa.Seammás mii ánutat sis ahte eai go veahketivččii. Muhto sis ii leat dáhttu. Dan sii čájetit beaivválaččat mearrádusaidinniis bokte.

Go ná ovdanbuktá dáid váivves beliid – kolonialismma váikkutusaid ja gokčasa, de sáhttá muhtomin njáhkat dakkár dovdu ahte toga lea mannan. Ahte lea veadjemeahttun ja vel dárbbašmeahttun máhccat iežamet kultuvrii. Sávan ahte dus šattai miella njulget dán dili. Dili njulgemii gáibiduvvo dekoloniseren. Álggos iežas miela ja dasto servodagaid ja álbmoga dásis.

Gáibiduvvo olu čiekŋudeapmi ja nana dáhttu ahte goargŋut eret dan málesruittus. Ii ge leat bere bere iežamet dieđuid roggat, go kolonista lea máŋga čuođi jagi jo bargan jávkademiinna. Dán jávkadeami várás leat ásahuvvon lágat, njuolggadusat ja eará servodatrievdadusat nu mo iežamet árvvuid ja vuoiŋŋalašvuođa duolbman ja oktiibuot leat dát áŋgiruššamat botken min báttiid eatnamiin.

Muhto lihkus gavdno ain vuođđu mis, ii ge leat maŋŋit.

Čalmmid rahpan

Gávdno ain nu ollu diehtu ja gelbbolašvuohta. Sihke luonddu gaskavuođain, olbmuid gelbbolašvuođa bokte ja girjjiid pearpmaid siste. Álbmotdásis mis lea ain dát máhttu ja diehtu. Dat dieđut leat dušše hui bieđgguid. Lea veahá dego bardingovva mas máŋgaduhát bihtá. Ii oktonas govvabihttás leat nu hirbmat stuorra mearkkašupmi, muhto obbalašvuhtii dat lea hui mearkkašahtti. Jus juohketaš bijašii návccaid dáid osiid gávdnamii ja bardimii de jođánit čájetuvvošivččii govva min máilbmes. Ja vaikko vel livčče muhton oasit láhppon dahje billašuvvan de beassat oaidnit masá ollislaš gova.

De dan sadjái go duššindahkat máttuideamet gelbbolašvuođa, ja navdit ahte sin árvvut ja máhttu ii heive dálá áigái ja servodahkii, nu mo mii dávjá orrot dahkamin, de jáhkán baicca ahte galgat doppe ohcat čovdosiid dálá- ja boahtteáiggi stuorra hástalusaide. Sihke persuvnnálaš dásis, báikkálaš dásis, álbmoga dásis ja máilbmedásis. Min árbedieđut ja máhttu lea heivetuvvon ja geahččaluvvon duhátiid jagiid mielde dáppe Sámis. Álbmogeamet lea dušše vajáldahttán, go kolonialismma lea njágatan, gilván ja dearpan midjiide eará jurdagiid ja árvvuid. Jus min vierut eai livčče doaibman de eat livčce mii sierra álbmot dál. Luonddu eavttut ja luondu ieš ii leat rievdan, dat lea ain seammá. Dat mii lea rievdan lea olbmo vuovdnáivuohta ja luonddu oktavuođabáttiid čuohppan.

De baicca go bahkket ja mihttidit iežamet ovdáneami dáid servodagaiguin, de livččii baicca geahčadit iežamet árvvuid, máhtu ja árbevieruid. Maiddái eará álgoálbmogiid. Álgoálbmotvuođas leat čovdosat ja vejolašvuođat mat eai gávdno duoin servodagain.

Dekoloniserema lávkkit

Jus áigo álggahit dekoloniserema de sáhttet dát leat lávkkit mainna álgit:

Vuosttaš lávki; dovddasteapmi ja áican. Ávžžutan buohkaid rabas mielain vuodjudit dan doahpagii dainna ulbmilin ahte oahppat.

Nubbi lávki; bargagoađe dainna. Juohke beaivvi ja juohke oktavuođas. Dán dásis lea várra vuollánišgoahtit, go kolonialisma ja dan govččas lea juohke sajis ja buot oktavuođain go daid vuos fuomáša.

Goalmmát lávki; go lea dovddastan, oaidnigoahtán ja bargagoahtán – de lea hukset oktasaš áigumuša.

Muitet ahte buot sáhttá divvut – buot sáhttá njulget – buot sáhttá buoridit. Lávkkážiid mielde máhcahit sámivuođa ja hilgut vieris árvvuid, jurdagiid ja láhttemiid. Juohkehaččas leat iežas dáiddut, čehppodat ja bálgát ja go bargá iežas dáidduid bokte nu bures go máhttá, ovttas earáiguin ja ráhkisvuođain de bastit rievdadit olles máilmmi.

Okta dain deháleamos gažaldagain dál Sámis lea ahte makkár sámi dáláža ja boahttevuođa mii háliidat? Leatgo váldoservodagat mihttomearit ja buorit ovdagovat iežamet áigumušaide ja Sámi servodathuksemii? Galgágo buresbirgejupmi ja ovdáneapmi mihttiduvvot báŋkokontu, golateami ja eará álbmogiid árvvuid vuođul?

Dan in navdde ceavzilis bálgán. 

Kolonialismma váikkutusat 

Mii leat gártan dan dillái ahte kolonialisma lea sihkkon eanaš dan máilbmeáddejumi, luonddugulahallama ja gelbbolašvuođa mainna láviimet birget iežamet guovlluin. Kolonialisma váikkuta buohkaide: mii ja guvlomet leat koloniserejuvvon, iešguđet dásiin ja iešguđet láhkái. Sámi servodat lea dál eanaš dásiin hápmejuvvon justa nu mo eará ge servodagat. Sihke jurddašeapmi, ásatusat, árvvut, “dárbbut”, láhttemat ja servodatvuogádagat.

Eat šat dovdda iežamet máttuid, sin eallimiid, duohtavuođaid ja árvvuid. Dorvvastat dasa mii fállojuvvo. Sii duolddatit min dakkár mális mas TV-ráiddut, filmmat, dihtorat, bláđit, radio, máidnosat, interneahtta, vásátusat, ruđat, gárrenmirkkot, spealat, konsearttat, ođđasat, ásatusat, vuogádagat, valáštallan, ođđasat, propaganda, lágat, njuolggadusat ja badjelgeahččan galgá min giksadit. Ja lea hui litna ja njálgga málli. Álki lea dasa fuomáškeahttá giksat. Seammás ánutat sis ahte eai go veahketivččii min ceavzit. Sis ánutat geat eai leat goassige čájetan dakkár duohta dáhtu. Go sis ii leat dáhttu. Dan sii čájetit beaivválaččat mearrádusaidinniis bokte.

Kolonialismma váikutusaid suokkardallan sáhttá muhtumin njágahit dakkár dovddu, ahte toga manai. Ahte lea veadjemeahttun ja vel dárbbašmeahttun máhccat alcceseamet. Muhto dieđe fal – mis lea vejolašvuohta njulget dán dili. Dasa gáibiduvvo DEKOLONISEREN ja maiddái SÁMÁIDAHTTIN . Álggos iežamet mielaid, dasto servodagaid ja álbmoga dásis.

Gáibiduvvo olu čiekŋudeapmi ja nana dáhttu ahte goargŋut eret dan málesruittus. Ii ge leat dušše dohppet iežamet dieđuid ja máhtuid, go kolonista lea máŋga čuođi jagi jo jávkkadahttán, duššadan ja sihkkon bihtá bihtážis alddámet. Dán duššadeami várás leat ásahuvvon lágat, njuolggadusat ja eará servodatrievdadusat nu mo iežamet árvvuid ja vuoiŋŋalašvuođa duolbman ja oktiibuot leat dát áŋgiruššamat botken min báttiid eatnamiin. Lihkus gávdno ain vuođđu mis, ii ge leat maŋŋit!

Álgoálbmotjurddašeapmi mas olbmos lea iežas sajádat luonddus, iige luonddu bajábealde, láhčá dili ekologálaččat, ekonomálaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis eallimiidda ja leahkimii dán máilbmes. Álgoálbmogat mat leat doalatan ja eallán iežaset árbevieruid ja árvvuid bokte leat dávjá ceavzileammos álbmogat ja luonddumáŋggabealátvuohta lea dáin guovlluin riggámusat máilmmis.  Árbevieruideamet ealáskahttin ja árvvuideamet čuovvun ii leat dehálaš dušše dainna go mis lea čáppa ja erenoamáš kultuvra, muhto baicca eaktu boahttevaš buolvvaid ja guvllomet ceavzimii. Lea min geatnegasvuohta rájadit ja ealáskahttit dán gelbbolašvuođa, vai mii ja eadnámet eallit ja veadjit bures boahttevuođas.

Mis lea ain diehtu ja gelbbolašvuohta, mainna sáhttit ođđa realitehtaid huksegoahtit. Álbmotdásis mis lea ain hui ollu máhttu ja diehtu. Ii oktonas govvabihtás leat nu hirbmat stuorra mearkkašupmi, muhto obbalaš máilbmegova ollašuhttimiu dat lea ges huidehálaš. Jus juohketaš bijašii návccaid dáid osiid gávdnamii ja bardimii de jođánit čájetuvvošivččii govva min máilmmis. Ja vaikko vel livčče muhton oasit láhppon dahje billašuvvan de beassat aŋkkš fas návddašit masá ollislaš gova.

Jáhkán ahte galgat doppe ohcat čovdosiid máttuideamet árvvuin ja máhtuin dálá- ja boahtteáiggi stuorra hástalusaide, sihke persovnnálaš dásis, báikkálaš dásis, álbmoga dásis ja máilmmidásis. Árbedihtomet ja máhttomet lea heivetuvvon ja geahččaluvvon duhátiid jagiid mielde dáppe Sámis ja dat sisttisdoallá buot maid dárbbašat buoremusat eallit iežamet eatnamiin. Gehččot iežamet ja eará álgoálbmogiid árvvuid, máhtu ja árbevieruid! Iežamet árvvuid máhcateapmi ja ealáskahttin lea dárbbaslaš ja vuođđu boahtteáiggi buresbirgejupmái.

Vuoiŋŋatgo?

Luonddugulataddamis lea vuoiŋŋalaš bealli dehálaš. Ii ge vuoiŋŋalašvuohta dárbbaš leat miige ipmašiid: Buot eallin lea bassi. Galgat vuollegašvuođain ja giitevašvuođain gudnejahttit skeaŋkkaid maid juohke sivdnádus addá midjiide vai mii ealášeimmet – dat lea oassin dássedeattu ja vuoiŋŋalaš oktavuođa huksemis. Ii galgga váldit eanet go maid dárbbaša, ja go šaddá váldit, vai ieš sáhttá eallit, de galgá dan bargat ráhkisvuođain, giitevašvuođain ja vuollegašvuođain ja seammás dovddastit ahte mii birget ovttas buot sivdnádusaiguin. Dán sáhtán ovdamearkan govvidit hui álkkes vieru bokte man lean beassan oahppat:

“Go áiggožatmuora njeaidit, de galggat álggos ákšu šipmáriin dearpalit muora, vai muorra manná galmmas, ammes bávččagit go de čuollagoađát.”

Dát vierru lea buorre ovdamearka man láhkai olbmot leat jurddašan buot sivdnádusaid birra. Go dán vieru álgen čuovvut ja dan duohta mearkkašupmái čiekŋudit, de bođii ođđa áddejupmi máilbmái ja min oktavuođaide. Dát smávva vierru čuvgetii munjje ođđa bálgáid ja láidestii ruovttoluotta dan áddejupmái ahte buot gullá oktii: ahte olmmoš lea dássálaga buot sivdnádusaiguin, oassin luonddus ja ahte galgá giitevašvuođain ja ráhkisvuođain dovddastit dan. Láhtte iežat eatnamiin ja birrasiin nugo dat livččii guoibmát: ráhkisvuođain ja vuollegasvuođain ovddit ja áimmahuša, dearvvašlaš ja ceavzilis duohtavuhtii.

Jus dáinna bargagoahtit, muhto jus de rivatat vajáldahttit de eat galgga jierásmuvvat, gal de boahtte háve, ja fáhkka de lea cieggan daguidasaidat ja veahážiid mielde čatnat ođđa báttiid lundui, máttuiguin ja buot sivdnádusaiguin. Lea dehálaš, ahte mii fuomášat ahte lea vejolaš ealáskahttit vuoiŋŋalašvuođa fas, iežamet dáhtu, máhtu ja árbbi bokte. Kolonialisma ii galgga beassat vuoittu dás cealkit.

Dekoloniserema lávkkit

Jus áigo álggahit dekoloniserema de sáhttet dát leat lávkkit mainna álgit:

Vuosttaš lávki; dovddasteapmi ja áican. Ávžžutan buohkaid rabas mielain vuodjudit dan doahpagii dainna ulbmilin ahte oahppat.

Nubbi lávki; bargagoađe dainna. Juohke beaivvi ja juohke oktavuođas. Dán dásis lea várra vuollánišgoahtit, go kolonialisma ja dan govččas lea juohke sajis ja buot oktavuođain go daid vuos fuomáša.

Goalmmát lávki; go lea dovddastan, oaidnigoahtán ja bargagoahtán – de lea áigi earáiguin hukset oktasaš áigumuša.

Muitte ahte buot sáhttá divvut – buot sáhttá njulget – buot sáhttá buoridit. Lávkkážiid mielde mii ovttas máhcatat sámivuođa ja hilgut vieris árvvuid, jurdagiid ja láhttemiid. Juohketaččas leat iežas dáiddut, čehppodagat ja bálgát ja go bargá iežas dáidduid bokte nu bures go máhttá, ráhkisvuođain ja ovttas earáiguin, de mii bastit rievdadit máilmmi.

Čielga sámi ságat, dán vuoro dakkárat, mat eai nu dávjá ságastallojuvvo, várra erenoamážit politihkálaš oktavuođain, nammalassii eatnámet eatnama, vuoiŋŋalašvuođa ja dekoloniserema.

Eana ja buot sivdnádusat

Dát čálus ii leat viggamuš dološáiggi romantiseremis. Árbevieruideamet ealáskahttin ja árvvuideamet čuovvun ii leat dehálaš dušše dainna go mis lea čáppa ja erenoamáš kultuvra, muhto baicca eaktu boahttevaš buolvvaid birgemii. Lea min geatnegasvuohta rájadit ja ealáskahttit dan gelbbolašvuođa dassážii go dat beaivi boahtá, go dehálaš dieđut dárbbašuvvojit.

Álgoálbmogat mat leat doalatan ja ellet iežaset árbevieruid ja árvvuid bokte leat dávjá ceavzileammos álbmogat ja luonddumáŋggabealátvuohta lea dáin guovlluin riggámusat máibmes. Álgoálbmotjurddašeapmi mas olbmos lea iežas sajádat luonddus, iige luonddu olggobealde, láhčá dili ekologálaččat, ekonumálaččat (fuomáš ahte «ekonomija» ii leat álo ruđas sáhka) ja kultuvrralaččat ceavzilis eallimiidda ja leahkkimii. Uhkádus sin/min eatnamiidda leat dávjá olggobeale fámut nu mo eana- ja čáhcerievideaddjit, nuoskideapmi, dálkkádatrievdan, mišunearat ja eará.

Muhto okta mii ii oro čielggas Okta dehálamos gažaldagain dál Sámis lea, ahte gosa mii háliidat – Makkár sámi boahttevuođa mii háliidat?niegadat? Leatgo o.m.d. váldoservodagat mihttomearit iežamet áigumušaide? Bealistan in jáhke otná váldoservodagat leat buori ovdagovat Sámi servodathuksemii. Buresbirgejupmi ja ovdáneapmi ii berre mihttiduvvot báŋkokontu, golateami ja eará álbmogiid árvvuid vuođul. Dat ii leat ceavzilis bálggis.

Mii lea kolonialisma ja dekolonialisma?

Kolonialisma sáhttá hui oanákaččat čilget nu ahte leat dat fámut/servodagat/álbmogat mat leat stivregoahtán, eatnamiid váldán, vieruid geahččalan jávkadit ja muđui duolbman nuppi álbmoga. Dekolonialisma lea dasto váikkutuvvon álbmoga áigumuš ja bargu dán fas jorgalahttit buoret guvlui, iežas eavttuiguin.

Dál mii leat gártan dan dillái ahte kolonialisma lea sihkkon eanaš dan máilbmeáddejumi, luonddugulahallama ja gelbbolašvuođa mainna láviimet birget iežamet guovlluin. Mii leat veagal gártan dán dillái, dainna go nu gohčoduvvon “ovdáneapmi” lea fámustallamiinna bahkken Sápmái. Kolonialisma vaikkuta buohkaid, ja buohkat leat iešguđet dásiin koloniserejuvvon. Sámi servodat lea dál eanaš dásiin hápmejuvvon justa nu mo eará ge servodagat. Sihke jurddašeapmi, ásatusat, árvvut, “dárbbut”, láhttemat ja servodatvuogádagat.

Eat šat dovdda iežamet máttuid, sin eallimiid, sin duohtavuođaid ja sin árvvuid, ja dorvvastat dieđus dasa mii fállojuvvo. Sii duolddatit min dakkár mális mas TV-ráiddut, filmmat, dihtorat, bláđit, radio, máidnosat, interneahtta, vásátusat, ruđat, gárrenmirkkot, spealat, konsearttat, ođđasat, ásatusat, vuogádagat, valáštallan, ođđasat, propaganda, lágat, njuolggadusat ja badjelgeahččan galgá min giksadit. Lea hui álki giksat dan máli sisa.Seammás mii ánutat sis ahte eai go veahketivččii. Muhto sis ii leat dáhttu. Dan sii čájetit beaivválaččat mearrádusaidinniis bokte.

Go ná ovdanbuktá dáid váivves beliid – kolonialismma váikkutusaid ja gokčasa, de sáhttá muhtomin njáhkat dakkár dovdu ahte toga lea mannan. Ahte lea veadjemeahttun ja vel dárbbašmeahttun máhccat iežamet kultuvrii. Sávan ahte dus šattai miella njulget dán dili. Dili njulgemii gáibiduvvo dekoloniseren. Álggos iežas miela ja dasto servodagaid ja álbmoga dásis.

Gáibiduvvo olu čiekŋudeapmi ja nana dáhttu ahte goargŋut eret dan málesruittus. Ii ge leat bere bere iežamet dieđuid roggat, go kolonista lea máŋga čuođi jagi jo bargan jávkademiinna. Dán jávkadeami várás leat ásahuvvon lágat, njuolggadusat ja eará servodatrievdadusat nu mo iežamet árvvuid ja vuoiŋŋalašvuođa duolbman ja oktiibuot leat dát áŋgiruššamat botken min báttiid eatnamiin.

Muhto lihkus gavdno ain vuođđu mis, ii ge leat maŋŋit.

Čalmmid rahpan

Gávdno ain nu ollu diehtu ja gelbbolašvuohta. Sihke luonddu gaskavuođain, olbmuid gelbbolašvuođa bokte ja girjjiid pearpmaid siste. Álbmotdásis mis lea ain dát máhttu ja diehtu. Dat dieđut leat dušše hui bieđgguid. Lea veahá dego bardingovva mas máŋgaduhát bihtá. Ii oktonas govvabihttás leat nu hirbmat stuorra mearkkašupmi, muhto obbalašvuhtii dat lea hui mearkkašahtti. Jus juohketaš bijašii návccaid dáid osiid gávdnamii ja bardimii de jođánit čájetuvvošivččii govva min máilbmes. Ja vaikko vel livčče muhton oasit láhppon dahje billašuvvan de beassat oaidnit masá ollislaš gova.

De dan sadjái go duššindahkat máttuideamet gelbbolašvuođa, ja navdit ahte sin árvvut ja máhttu ii heive dálá áigái ja servodahkii, nu mo mii dávjá orrot dahkamin, de jáhkán baicca ahte galgat doppe ohcat čovdosiid dálá- ja boahtteáiggi stuorra hástalusaide. Sihke persuvnnálaš dásis, báikkálaš dásis, álbmoga dásis ja máilbmedásis. Min árbedieđut ja máhttu lea heivetuvvon ja geahččaluvvon duhátiid jagiid mielde dáppe Sámis. Álbmogeamet lea dušše vajáldahttán, go kolonialismma lea njágatan, gilván ja dearpan midjiide eará jurdagiid ja árvvuid. Jus min vierut eai livčče doaibman de eat livčce mii sierra álbmot dál. Luonddu eavttut ja luondu ieš ii leat rievdan, dat lea ain seammá. Dat mii lea rievdan lea olbmo vuovdnáivuohta ja luonddu oktavuođabáttiid čuohppan.

De baicca go bahkket ja mihttidit iežamet ovdáneami dáid servodagaiguin, de livččii baicca geahčadit iežamet árvvuid, máhtu ja árbevieruid. Maiddái eará álgoálbmogiid. Álgoálbmotvuođas leat čovdosat ja vejolašvuođat mat eai gávdno duoin servodagain.

Dekoloniserema lávkkit

Jus áigo álggahit dekoloniserema de sáhttet dát leat lávkkit mainna álgit:

Vuosttaš lávki; dovddasteapmi ja áican. Ávžžutan buohkaid rabas mielain vuodjudit dan doahpagii dainna ulbmilin ahte oahppat.

Nubbi lávki; bargagoađe dainna. Juohke beaivvi ja juohke oktavuođas. Dán dásis lea várra vuollánišgoahtit, go kolonialisma ja dan govččas lea juohke sajis ja buot oktavuođain go daid vuos fuomáša.

Goalmmát lávki; go lea dovddastan, oaidnigoahtán ja bargagoahtán – de lea hukset oktasaš áigumuša.

Muitet ahte buot sáhttá divvut – buot sáhttá njulget – buot sáhttá buoridit. Lávkkážiid mielde máhcahit sámivuođa ja hilgut vieris árvvuid, jurdagiid ja láhttemiid. Juohkehaččas leat iežas dáiddut, čehppodat ja bálgát ja go bargá iežas dáidduid bokte nu bures go máhttá, ovttas earáiguin ja ráhkisvuođain de bastit rievdadit olles máilmmi.